KOM-Teatteri

KOM-teatteri: Lukevan työläisen kysymyksiä

2026/11/05 Työväenlaulutorstai KOM-teatteri Brecht

Vaihteeksi taas uusi työväenlaulutorstai ja levylautasella uusi kappale, KOM-teatterin levyttämä “Lukevan työläisen kysymyksiä”.

Tämä on kotimaisen poliittisen laululiikkeen omia suosikkejani ja mielestäni yksi liikkeen isoimpia klassikoita. Veikkaan, että en ole ajatuksen kanssa yksin?

Bertolt Brechtin runosta suomennetut sanat koostuu lyhyistä kysymyksistä ja haastaa sitä, mitä historiasta pitäisi muistaa: suurmiesten nimet vai näkymättömiin jäävät tavallisten ihmisten joukot? Rea Maurasen laulama ja Eero Ojasen säestämä laulu on aika riisuttu, mutta tosi toimiva ja mieleenpainuva.

Tämä löytyy usealtakin levyltä, mutta omassa kuuntelussa tänään on sen ensimmäinen levytys, KOM-teatterin vuoden 1973 albumilta Torpedo. Ja jos Brechtin lukeminen kiinnostaa, niin tässä yhteydessä sopivin kirjastohaku lienee kokoelma “Bertolt Brecht: Runoja 1914–1956”.

“Asuivatko lauluin ylistetyn Bysantin
kaikki asukkaat palatseissa?
Jopa tarujen Atlantiksessa
kun meri sen nieli
huusivat hukkuvat yössä orjiaan"


KOM-teatteri: Veli, sisko

2026/08/06 Työväenlaulutorstai KOM-teatteri

Kesäloman jälkeen ensimmäisen työväenlaulutorstain kappaleena on KOM-teatterin levyttämä kotimainen laulu vuodelta 1936: “Veli, sisko”.

Laulu oli pitkään varmasti yksi tunnetuimmista työväenlauluista ja rauhanlauluista. Sanat vanhaan kansansävelmään kirjoitti Elsa Rautee, joka toimi 1920- ja 1930-luvuilla sosialidemokraattisissa järjestöissä Nokialla. Rautee kirjoitti laulun paikallisille kisällilaulajille tilaustyönä ja alunperin salanimellä, ilmeisesti peläten Lapuan liikkeen tai viranomaisten huomiota.

Vuonna 1976 Elsa kertoi laulun syntymästä näin:

“Oli abessiinian sota ja Kiinalais–Japanilainen sota, myöskin Mussolinin taholta oli jo tehty hyökkäys Espanjaan, se oli tosin vasta alkua. Lauluryhmä-pojat pyysivät ajankohtaista laulua ja niin sen tein.”

— Timo Tuovinen, Suomalainen työväenlaulu: Kisällilaulajien aikakausi. Rosebud, 2022.

Laulu oli pitkään suosittu etenkin Pirkanmaalla, mutta unohtui hetkeksi kisällilaulutoiminnan hiipuessa 50- ja 60-luvuilla. Ensimmäinen levytys tehtiin vasta vuonna 1969 Scandian julkaisemalla Työväen lauluja -albumilla, Reijo Frankin laulamana. Sekin löytyy omasta hyllystäni, mutta tätä juttua varten otin kuunteluun ja kuvaan KOM-teatterin version vuodelta 1972, levyltä Kansainvälinen.

Laulun valintaan juuri tälle viikolle vaikutti vähän myös se, että tänään vietetään Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhrien muistopäivää. Suomen Rauhanpuolustajat ry. järjestää tänään useita tapahtumia, mm. täällä Turussa kynttilämielenilmauksen Aurasillan kupeessa iltakahdeksalta.

“Sivistyksen etuvartioissa
missä kulttuurilla kerskutaan,
tiedekin vain kehitellä koettaa
uudet keinot joilla surmataan.”


KOM-teatteri: Vapauden kaiho

2026/06/04 Työväenlaulutorstai KOM-teatteri

Tämän viikon työväenlaulutorstai pidetään vähän aiempia pirteämmässä tunnelmassa, päivän kappaleena on KOM-teatterin esittämä Vapauden kaiho.

Tämä on Hiski Salomaan 1920-luvun lopulla Amerikassa tekemä laulu, ilmeisesti radikaalin IWW (Industrial Workers of the World) -ammattiliiton toimeksiannosta.

Oikeastaan ei ole ihan selvää, että Hiski olisi täysin itse tehnyt tätä laulua. Toinen amerikansuomalainen muusikko Jukka Ahti levytti samoihin aikoihin laulun “Vapauden aamu”, joka on hyvin samankaltainen. Ehkä molemmat versioivat jotain perinnesävelmää ja -sanoitusta.

Salomaa oli lähtenyt jenkkeihin vapauden ja toimeentulon perässä, mutta saapui todellisuuteen joka oli monille ankara: pienipalkkaisia ja vaikeasti löydettäviä töitä, työväenliikkeen aktiivien vainoa ja vangitsemisia, horisontissa siintävä lama. Laulu syntyi tästä tilanteesta, mutta sopi myös kotimaahan silloin ja tänäänkin.

Hiski itse kuitenkaan ei varsinaisesti ollut vasemmistolainen, varsinkaan myöhemmällä iällä, ja jossain kohtaa taisi irtisanoutuakin jollain tavalla laulun sanomasta. Joskus lauluilla vaan on tapana elää omaa elämäänsä tekijästä riippumatta.

Itselleni tutuin äänitys laulusta on tämä KOM-teatterin 1979 saman nimiselle levylle tehty versio. Tämä on aika vauhdikas, jopa hauska versio ksylofoneineen.

“Viha, vaino pois / rauha parempi ois”